Kolumni Keskisuomalaisessa 30.7.2016
Saimme luonnon lahjaksi lapsiltamme. Vanha viisaus pitää edelleen paikkansa.
Näin kesällä tulee huomanneeksi monta seikkaa, jotka kertovat syvästä luontosuhteestamme. Suomi on Euroopan unionin harvimmin asuttu maa, elämme edelleen ”metsäläiskansana”. Missä muualla huomattava osa näinkin teknologisoituneesta kansasta kirmaa kesämökeillensä kesän tullen? Urbaanista ympäristöstä siirrytään nauttimaan monista sellaisista töistä, jotka joskus olivat arkipäivää: halonhakkuusta, ulkohuussin tyhjennyksestä ja perunamaan kitkemisestä.
Muun muassa tästä syystä ympäristö ja luonto ovat politiikan kuumia perunoita. Ympäristöpolitiikasta puhutaan liian usein vastakkainasettelun kautta. Hedelmällisempi ja myös luonnon kannalta pitkällä aikavälillä parempi lähestymistapa on maltillinen ja ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta puolustava, ei ihmisen ja luonnon toisistaan eristävä.
Ympäristöpolitiikka näyttäytyy ihmisille monesti hitaina viranomaisprosesseina ja maalaisjärjelle kestämättöminä päätöksinä. Sipilän hallituksen ohjelmassa on tavoitteena lupa- ja valitusprosesseja koskeva palvelulupaus. Tämä koskee myös ympäristöllisiä lupia. Tässä viranomaiset sitoutuvat käsittelemään vireille tulleen lupahakemuksen kohtuullisessa ajassa. Tämä on reilua ja kasvattaa myös myönteisyyttä ympäristönsuojelua kohtaan. Saman tulisi toteutua myös muualla. Suomessa miljardi-investoinnit odottavat erilaisia lupapäätöksiä.
Ympäristö ja talous kulkevat käsi kädessä. Näin on aina ollut.
Kiertotalous on esiintynyt Keskisuomalaisenkin lehdillä. Kiertotalouden osuus on itse asiassa kasvanut vuosi vuodelta, mutta vasta nyt sen edistämiseen on hallituskin todella sitoutunut. Jyväskylän yliopisto tekee aktiivisesti tutkimusta kiertotaloudesta. JAMK:n biotalousinstituutti Saarijärven Tarvaalassa tekee edistyksellistä työtä tällä saralla. Kiertotalous on suojelua parhaimmillaan: vähennetään päästöjä materiaalien ja myös ravinteiden kierrättämisen kautta. Tässä hyötyy myös yrittäjä tai kotitalous rahan säästönä, syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja luonto kiittää.
Alkujaan epäonnistunut jätevesiasetus muuttuu. Jos ympäristöministeriön esitys toteutuu nykyisessä muodossaan, jatkossa uusi järjestelmä vaaditaan vain 100 metriä rannoilta tai pohjavesialueilla olevilta kiinteistöiltä sekä kaikilta vuoden 2004 jälkeen rakennetuilta taloilta. Uudisrakennuksia päätös koskee edelleen ja myös vanhoja, jos rakennukseen tehdään veden käyttöä olennaisesti muuttava peruskorjaus tai laajennus. Olin itse vaikuttamassa tähän muutosesitykseen ympäristövaliokunnan jäsenenä ja pidän todella hyvänä, että tämä ihmisiä suututtanut päätös korjataan nyt.
Metsäpolitiikka on osa ympäristöpolitiikkaa. Tietyissä eurooppalaisissa ympäristöjärjestöissä on halua leimata puun käyttö kivihiilen tapaan maahan sidotun hiilen tuhlaamiseksi ja täten ilmastotavoitteiden vastaiseksi. Puun käyttö on tunnustettava hiilineutraaliksi. Metsät ovat ennen kaikkea hiilinielu, ja hoidetut metsät kasvavat nopeammin ja sitovat hiiltä ilmakehästä. Jostain syystä tätä mieltä olevia tiedemiehiä eivät eurooppalaiset ekososialistit halua kuulla. Maaseudun ja metsien museointi on mieluisampi tavoite heille. Metsien kasvun positiivinen ilmastovaikutus on tosiasia, ja kiitos Sipilän hallituksen aktiivisen työn se ollaan nyt tunnustamassa EU:n tasolla.
Kun EU:n ilmastotavoitteita vuosille 2021–2030 valmistellaan, Suomen tavoitteena on tämän hiilinielunäkökulman tunnustaminen. Eli metsien kasvuunsa sitoma hiilidioksidi huomioidaan päästövähennystavoitteissa. Tämä on myös edellytys sille, että huimassa nousukiidossa oleva metsäpohjainen biotaloutemme voi jatkaa kasvuaan. Erityisesti toivon puun käytön lisääntymistä rakentamisessa. Siltä osin hallituksella on vielä tehtävää.
Keski-Suomi on kalastusmaakunta. Hallitusohjelman kansallinen kalatiestrategia on tärkeä tavoite. Useat rakennetut kosket odottavat kalateitä. Tämä elvyttäisi useita vaelluskalakantoja ja toisi mielenkiintoisia mahdollisuuksia vapaa-ajan kalastuksen lisääntymiseen. Tämänkin ympäristöpolitiikan tavoitteen puolesta olemme tekemässä töitä.
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Keski-Suomesta.