Suomessa on meneillään perustulokokeilu. Kokeilu on keskustajohtoisen hallituksen merkittävimpiä uusia avauksia sosiaaliturvan uudistamisessa. Kokeilussa on mukana 2000 arvalla valittua kansalaista, jotka saavat 560 euroa kuukausittain verottomana. On äärimmäisen hyvä, että tällainen kokeilu toteutetaan nyt Suomessa, mikä on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellista. Se on ensimmäinen hyvin konkreettinen askel, kun kehitämme sosiaaliturvaa ansiosidonnaisesta järjestelmästä entistä vahvemmin perusturvan suuntaan.
Sosiaaliturvan uudistaminen on myöhässä, sillä yhteiskunta on muuttunut vuosikymmenten saatossa merkittävästi. Emme elä enää teollisuusyhteiskunnassa, vaikkakin teollinen toiminta on edelleen tärkeä osa kansantalouttamme. Sosiaaliturva, joka rakennettiin yhdeksi hyvinvointivaltion perustaksi ei enää vastaa työelämän todellisuutta. Työn luonne on muuttunut todella paljon. Perinteisen vakituisen palkkatyön ohelle on tullut paljon erilaisia työn muotoja kuten osa-aikatyö, vuokra- ja keikkatyö.
Ajan ja paikan merkitys häviää yhä enemmän tietotyön lisääntyessä. Etätyö on yleistynyt ja lähityötunnit vähenevät. Samaan aikaan epävarmat työsuhteet, kuten nollatuntisopimukset ja määräaikaisuudet, ovat yleistyneet. Yksi oleellinen ilmiö on myös se, että työ jakautuu yhä enemmän kahtia. Toisaalta on asiantuntijuutta vaativat korkeapalkkaiset työt ja toiselle puolelle jäävät hyvin matalapalkkaiset työt. Näiden välimuoto on yhä enemmän häviämässä. Tämä työelämän valtava murros tuo haasteita koko yhteiskunnalle ja ennen kaikkea lainsäädännölle. Palkkatyön ohella yrittäjämäinen itsensä työllistäminen on perinteisen yrittäjyyden ohella lisääntynyt merkittävästi. Silti yrittäjien sosiaaliturva laahaa merkittävästi palkansaajien sosiaaliturvan perässä.
Suurena haasteena on työelämän nykyisten ja tulevien haasteiden sekä sosiaaliturvan yhteensovittaminen. Itse uskon, että perustulo on ratkaisu tähän. Sosiaaliturvajärjestelmämme on pirstaloitunut byrokraattinen suo, josta työttömien, saati syrjäytyneiden on todella hankala selvitä. Perustulo yksinkertaistaisi tätä nykyistä monimutkaista etuuksien kirjoa. Se korvaisi perusturvaetuudet ja se maksettaisiin kaikille yli 18-vuotialle automaattisesti. Näin ollen perustulo olisi ehdoton riippumatta yksilön elämäntilanteesta. Eduskunta hyväksyi viime vuonna lain kansalaisen tulorekisterin perustamisesta, joka tulee käyttöön vuoden 2020 alusta. Tässä rekisterissä on noin 4.6 miljoonan suomalaisen kaikki tulotiedot. Rekisteri mahdollistaa verotuksen ja sosiaaliturvan yhdistämisen. Ansiotulojen kasvaessa perustulo verotettaisiin kuukausittain pois, niin kuin niin sanotussa negatiivisen tuloveronmallissa on esitetty.
Yksi perustulon tarkoituksista on rakentaa ihmislähtöinen yhteiskunta, jossa yksilö pystyy toteuttamaan itseään sekä kehittämään taitojaan ja tietojaan. Perustulo mahdollistaisi jokaiselle yksilöllisen urapolun rakentamisen, jossa ihmisellä on mahdollisuus soveltaa ja kehittää taitojaan. Turvattu perustoimeentulo myös kannustaisi ihmisiä luovuuteen, oppimiseen ja omien taitojen käyttämiseen uusilla tavoilla esimerkiksi erilaisilla yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen muodoilla.
Lisäksi perustulo edistäisi joustavia työmarkkinoita, sillä se poistaisi kannustinloukut työn vastaanottamiselta. Perustulon kautta saataisiin taloudellista kasvua, sillä se lisäisi työn tarjontaa, mikä on työikäisten ikäluokkien koon pienentyessä ja väestön vanhentuessa välttämätöntä, jotta saamme työllisyysasteen nousemaan kohti 75%, kuten pääministeri Sipilä on linjannut. Tämä lisäisi niin sosiaalista kuin taloudellista hyvinvointia. Yhteiskunnat, joissa turvataan jokaiselle yksilölle riittävä toimeentulo ovat vakaampia, vauraampia ja kilpailukykyisempiä. Sosiaaliturvajärjestelmän täydellinen uudistaminen on tulevan eduskuntavaalikauden suurimpia hankkeita. Tässä uudistuksessa perustulo on keskeinen ratkaisu ja toivon, että Suomen poliittinen kenttä olisi siihen valmis.
Petri Honkonen