Kolumni Keskisuomalaisessa 3.10.2015
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on keskeisenä tavoitteena helpottaa rakentamista maaseudulle. Maaseudun elinvoimaisuudelle, maaseudulla asuville ja maallemuuttoa harkitseville tämä on hyvä uutinen.
Asumisen vapaus on yksi keskeistä perusoikeuksistamme ja siitä on pidettävä kiinni. Väljä yhdyskuntarakenne on jalostettava globaaliksi vahvuudeksemme, eikä sitä tule nähdä haittana.
Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa rakentamista ja kaavoitusta. Kyseisen lain uudistus on nyt alkamassa.
Jo tänä syksynä rakentamisen poikkeamismenettelyt ja niiden hyväksyntä on tarkoitus siirtää ely-keskuksesta kuntiin. Näin kuntien ratkaisuvalta hajarakentamisessa ja muussakin rakentamisessa kasvaa. Samoin maakuntakaavojen hyväksyminen ympäristöministeriössä poistuu.
Näin siirretään valtaa ministeriöstä maakuntiin ja kuntiin. Myös kaavoituksen ja rakennuslupajärjestelmän hankalia kivikkoja tullaan tasoittamaan. Hajarakentamista helpotetaan ja ennen kaikkea päätösprosesseja nopeutetaan.
Itse lupaan ympäristövaliokunnan jäsenenä tehdä kovasti työtä, jotta esityksistä saataisiin maaseutua hyvin palvelevia. Näissä uudistuksissa on muistettava, miten kirjavaa maaseutumme on. Harvaan asutun maaseudun, ydinmaaseudun ja kaupunginläheisen maaseudun haasteet ja tarpeet ovat erilaisia.
Puukuokka-kerrostalo Jyväskylän Kuokkalassa voitti merkittävän arkkitehtuuripalkinnon. Se oli kerrassaan upea juttu! Hienoa, että tämä rakennus rakennettiin juuri Jyväskylään ja toivon, että vastaavia puurakentamisen malliesimerkkejä maakuntaan nousee jatkossakin.
Puurakentaminen kohtaa usein vaikeuksia säännösten vuoksi, varsinkin isompien rakennusten ollessa kyseessä. Olen ihmetellyt, miksi puu palaa esimerkiksi Ruotsissa hitaammin kuin Suomessa.
Paloturvallisuusmääräyksiin on tultava kohtuullisuutta; modernia tekniikkaa käyttäen voimme rakentaa myös kerrostaloja turvallisesti. Metsämaakunnan ei kannata haaskata mahdollisuutta puurakentamiseen.
Hallitusohjelmassa on kokonaistavoitteena lisätä puun käyttöä ja monipuolistaa sitä. Tavoitteena on myös jalostusarvon nosto. Puurakentaminen on jalostusarvon nostoa parhaimmillaan.
Hallitusohjelman tavoite saada puu liikkeelle edellyttää yrittäjämäisempää otetta metsänhoitoon ja sujuvampia sukupolvenvaihdoksia metsätiloille. Myös metsävarallisuuden jumittaminen perikunnissa pitää saada vähenemään.
600 miljoonan kärkihankepanostus liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen palvelee myös omalta osaltaan etenkin metsänhoitoa ja metsäteollisuutta, ja tavoitteemme on tietenkin kanavoida varoja tästä potista Keski-Suomen huonon tiestön parantamiseen.
Maatalouslomituksen uudistuksesta uutisoitiin hiljattain. Itsekin maatalouslomittajana työskennelleenä seuraan tiivisti uudistamishanketta.
Näin työssäni, että tuottajat ovat kyllä lomansa ansainneet. Maataloustuottajien tuntipalkka jäi viime vuonna 60 senttiin. Työn raskaus ja kuormittavuus laittavat painetta lomitusjärjestelmään.
Tilakokojen kasvaessa lomittajien osaamiselle asetetaan yhä suurempia vaatimuksia. On tärkeää, että uudistettava järjestelmä palvelee jatkossakin tuottajia ja on toimiva myös palvelua järjestävien kuntien näkökulmasta. Kohtuullisuutta tarvitaan.
Menneinä parina viikkona olen ihmetellyt, kuinka yhtäkkiä vihreät ovat löytäneet itsensä maakuntien ja maaseudun puolustajana. Samaan aikaan he esittävät työmatkojen verovähennysoikeuden rajua leikkausta. Paljoa tämän kovempaa iskua maaseudun työssäkäyville ihmisille, varsinkaan kaupunginläheisellä maaseudulla, ei voisi kuvitella.