Arvoisa puhemies
Viimeisimmän valtionvarainministeriön eilen julkistetun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 2.9 prosenttia. Ensi vuodelle ennakoidaan noin kahden prosentin kasvua. Tämä merkitsee toimeentulon paranemista ja työpaikkaa yhä useammassa suomalaisessa perheessä. Se merkitsee myös parempia näkymiä yhä useammalle yrittäjälle. Kasvuluvut eivät ole vielä lainkaan niin korkeat kuin mitä ne olivat esimerkiksi vuonna 2007, kun talouskasvu oli 5.2 prosenttia, mutta tuon ylikuumentuneen vuoden käyttäminen vertailukohtana ei ole mielekästä.
Suomen talous kasvoi useita vuosia verrokkimaita heikommin. Euroalueen keskimääräinen talouskasvu lähti nousuun jo 2013, mutta Suomi pääsi vauhtiin mukaan vasta viime vuonna. Tulee muistaa, että suurin osa Suomen vientivetoisen talouden ulkomaanviennistä suuntautuu euroalueelle. Tämä on osoitus siitä, että Sipilän hallituksen talouspolitiikka ja toimenpiteet ovat olleet onnistuneita. Sama linja jatkuu ensi vuoden valtion talousarviossa. Menokehityksen suhteen ollaan tiukkana ja valtion velkaantumistahti pienenee huomattavasti. Budjettiesityksen mukaan tulevana vuonna valtio ottaa lähes puolet vähemmän velkaa kuin tänä vuonna. Jos talouskasvu jatkuu yhtä positiivisena ja tehdään jatkossakin oikeita toimenpiteitä, lainaaminen tulevilta sukupolvilta saadaan pysähtymään.
Arvoisa puhemies, kasvu kuuluu kaikille. Suomessa oli viime kuussa 50 tuhatta työtöntä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyys paranee koko ajan. Ennusteen mukaan 70.5 prosenttia 15-64-vuotiasta ihmisistä on työn piirissä vuonna 2019. Tällä on merkittävät tulonjakoa tasaavat vaikutukset suomalaisissa kotitalouksissa. Työllisyyden parantaminen pitääkin olla jatkossakin kärkitavoitteena. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyy monia hyviä toimenpiteitä, jotka otetaan vastaan iloisena suomalaisissa perheissä. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla siten, että 6700 perhettä pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Uskon että tällä on myös naisten työssäkäyntiä kannustavia vaikutuksia pienimmissä tuloluokissa. Myös lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee. Takuueläkkeen korotus tulee tarpeeseen monelle pienituloiselle eläkeläiselle, jolla ei ole kertynyttä työeläkettä. Opintotuen huoltajakorotus auttaa opiskelijaperheitä. Perheitä tuetaan myös korottamalla pienimpiä äitiys, – isyys-, ja vanhempainpäivärahoja 23 eurolla kuukaudessa.
Arvoisa puhemies, tässä salissa on tänään keskusteltu käsittelyssä olevan budjetin tulonjakovaikutuksista. Mielestäni olennaisin on jäänyt huomiotta. Opposition esittämät tulonjakovaikutusarviot keskittyvät pohtimaan hyvin lyhyellä tähtäimellä mm. indeksijäädytysten vaikutuksia kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Tämä on vakava asia ja sen myönnän etenkin niiden perheiden osalta, joissa toimeentulo on tiukkaa. Meidän tulisi myös arvioida sitä, jos jatkaisimme noin viiden miljardin velanottoa vuosittain, mitkä olisivat tulonjakovaikutukset kahdenkymmenen vuoden päästä lapsiperheiden tai eläkeläisten toimeentuloon. Jos velkaantumisen kasvua ei hillitä on Suomen julkisen talouden näkymä 10 ja 20 vuoden päästä täynnä sosiaaliturvan kuten lapsilisän, asumistuen ja vanhempainpäivärahan leikkauksia, palvelujen kuten perusopetuksen heikentämisiä ja kansaneläkkeen leikkauksia.
Tulonjaon muutoksia tulee tarkastella myös pitkällä aikavälillä. Sipilän hallituksen talouspolitiikan pitkä linja tähtää valtion talouden tasapainottamiseen, jotta tulevatkin sukupolvet saavat hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Sen sijaan lyhyen tähtäimen populistinen talouspolitiikka johtaa meidät tulevaisuudessa katastrofiin.
Lisätietoja
Petri Honkonen
Kansanedustaja
040-8397776