Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 29.6.2016
Britanniassa järjestettiin kesäkuun 23. päivä Euroopan unionin jäsenyyttä koskeva kansanäänestys, joka päättyi monien yllätykseksi ero-kampanjan voittoon. Nyt Britannia on suistunut sisäpoliittiseen kaaokseen, kun molemmat pääpuolueet hakevat uusia suuntia johtamiseen, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa sulatellaan äänestystulosta ja pääministeri David Cameronista on tullut vain muodollinen päättäjä. Yli 40 vuoden jäsenyyden jälkeen ero EU:sta tulee olemaan vaikea ja kuluttava prosessi, jonka aikana ehditään antaa vain vähän huomiota muille poliittisille asioille.
Ero-kampanjan taustalla oli kaksi keskeistä, mutta toisistaan eroavaa poliittista ajatusta. Talousliberaalit näkivät Britannian pärjäävän paremmin yksin eräänlaisena vapaakauppa-alueena. Toisaalta kansan syvien rivien reaktio oli päinvastainen ja erityisesti globalisaatiota vastaan. Nyt maassa yritetään hakea uusi pohja ulko-, talous-, ja turvallisuuspolitiikassa. Monien brittien pelkäämältä maahanmuutolta ei Britannia tule välttymään jatkossakaan, ja myös ero-kampanjan piirissä on nyt tunnustettu tämä tosiseikka.
EU:n taholla on noteerattu brittien äänestystulos, ja unioni alkaa pikku hiljaa ymmärtämään, että edes eroprosessin aloittaminen ei tule olemaan nopeaa. Nyt EU kuitenkin joutuu luomaan ennakkotapauksen siitä, miten jäsenmaa eroaa unionista. On tärkeää, että EU ja samalla Suomi ryhtyy toteuttamaan Britannian eroa rationaalisesti ja tulevaisuutta ajatellen. Tähtäimessä on oltava nykyistä parempi EU. Samalla on tärkeää, että Britannialle ei yritetä kostaa äänestäjäkunnan ilmaiseman tahdon vuoksi. EU:n ja Britannian välille tulee ajan myötä luoda uudet mahdollisimman vahvat poliittiset ja taloudelliset suhteet. Britanniasta ei pidä kuitenkaan tehdä vapaamatkustajaa, vaan suhteet EU-alueeseen tulee luoda samaan tapaan kuin mitä on kyetty tekemään esimerkiksi Norjan ja Sveitsin kanssa. Lopullinen suhteiden muoto tulee selviämään tulevien vuosien kuluessa.
Suomen eduskunta kokoontuu käsittelemään brittien eroa perjantaina 1.7. Suomen kannalta on ehdottoman tärkeää, että EU pysyy toimintakykyisenä jatkossakin. Suomen kaltainen pieni talous on täysin riippuvainen EU:n sisämarkkinoista, jossa vapaalla liikkumisella on huomattavaa merkitystä. Myös Suomen turvallisuuspolitiikka nojaa EU:n olemassaoloon. Toisaalta on myös huomioitava, että EU on viime vuosina lähtenyt kulkemaan huolestuttavaan suuntaan. Laajassa unionissa on ollut selviä vaikeuksia tehdä päätöksiä, ja kun päätöksiä on tehty, ovat ne usein edistäneet suurten ja myös vanhojen jäsenmaiden asioita. Byrokratia on lisääntynyt koko ajan ja hallinto mennyt entistä huonompaan suuntaan. Isoja ja sitovia päätöksiä, erityisesti talouskriisin hoidossa, on tehty ilman kansanvaltaisia, kansallisia prosesseja.
Britannian ero on EU:lle kriisi, mutta samalla myös mahdollisuus hidastaa tahtia ja astua askel jos toinenkin taaksepäin. Euroopan unioniin johtanut yhdentymiskehitys oli ennen kaikkea tapa ylläpitää rauhaa Euroopassa ja vahvistaa jäsenmaiden taloutta ja yhteiskuntaa. Nyt on tärkeää palata unionin perusarvoihin erityisesti demokratian merkityksestä, tasa-arvoisempaan ja maalaisjärkisempään päätöksentekoon ja samalla miettiä laajemmin sitä, millä keinoilla unioni tulee säilymään jatkossakin.
Petri Honkonen
kansanedustaja (kesk.)
Saarijärvi