Kolumni Keskisuomalaisessa 16.4.2016
Suomalaisista yrityksistä 93,4% on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Uusista työpaikoista valtaosa syntyy pieniin yrityksiin. Tästä lähtökohdasta on valmisteltu Juha Sipilän hallituksen tällä viikolla julkaisema yrittäjyyspaketti. Paketin avulla annetaan lisää virtaa sinne, missä on suurin potentiaali työllistämiseen. Yrittäjyyspaketti on merkittävä keskisuomalaisittain; suurten työttömyyslukujen maakunnassa kaikki keinot työllisyyden parantamiseksi ja yritysten kasvun lisäämiseksi ovat arvokkaita. Yrittäjyyspaketti koostuu useista toimenpiteistä, joilla kannustetaan muun muassa yrittäjäksi ryhtymistä. Palkansaajana olleen on vaikea siirtyä yrittäjäksi, mutta vielä vaikeampi yrittäjän on siirtyä palkansaajaksi. Tähän tulee muutos. Jatkossa työttömyyspäivärahan saajan on mahdollista toimia sivutoimisesti yrittäjänä. Suomessa yrittäjät ovat voineet vain haaveilla yhtä hyvästä sosiaaliturvasta kuin mitä palkansaajat saavat. On myös tervetullutta, että työttömyysturvaa voi jatkossa käyttää starttirahan tapaan uuden yrityksen perustamiseen.
Olen saanut usealta keskisuomalaiselta yrittäjältä palautetta, ettei tarvittavaa työvoimaa ole saatavilla. Osaltaan tähän on vaikuttanut te-palvelujen hankala tilanne. Viime vaalikaudella toteutettu te-palvelujen uudistus ei ollut onnistunut. Tuskaa ovat kokeneet etenkin ne työttömät, joilla olisi kova polte työelämään. Kunnat ovat paikkailleet puuttuvia palveluja omilla toimenpiteillään. Hallituksella on tarkoitus toteuttaa alueellisia työvoimapalveluiden kokeiluja tilanteen helpottamiseksi. Keski-Suomen on otettava kaikki hyöty irti näistä kokeiluista. Meille sopisi useampikin alueellinen kokeilu, mikäli kokeilut toteutetaan kuntapohjaisina. Kuntien on syytä olla terävänä, kun nämä tulevat haettaviksi.
Suomalaisessa elinkeinoelämässä on useita kynnyksiä, jotka estävät yritysten halua kasvaa. Yksi sellainen on ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Hallitus selvittää yrittäjyyspaketin osana mahdollisuutta hyödyntää palkkatukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Uutta olisi, ettei palkattavan työntekijän tarvitsisi olla työtön. Olisi suomalaisten etu, jos tällä tavoin saataisi syntymään aitoja työpaikkoja ja yhä useampaa yritystä kasvupolulle. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Vesa Vihriälä nimesi juuri tämän toimenpiteen yrittäjyyspaketin vaikuttavimmaksi.
Verotus on avain uuden työn luomiseen. Sen lisäksi, että työnteon pitää olla kannustavaa, voidaan esimerkiksi kotitalousvähennyksen kaltaisilla toimilla luoda runsaasti työtä. Kannatan vahvasti hallituksen aikomusta toteuttaa investointivaraus yritysverotukseen. Investointivaraus tarkoittaa mahdollisuutta jättää osa yrityksen tuloksesta yritykseen investointien tekemiseen. Tämä osa tuloksesta olisi verotonta. Tällä tavoin yrityksiä kannustetaan tekemään investointeja osinkojen maksamisen sijaan. Yrittäjyyspaketissa toimenpiteitä suunnataan nimenomaan pienyrittäjille. Tässä näkyy keskustalaisten ja perussuomalaisten kädenjälki. Edellisellä hallituskaudella yrittäjyyden tukeminen suunnattiin pääosin suuryrityksille.
Keski-Suomi ei infrahankkeiden osalta menestynyt kehysriihen päätöksissä, vaikka yritimme yhteistyössä vetää kotiinpäin. Pitää kuitenkin muistaa, että edellinen vaalikausi olisi ollut ilman tärkeää Äänekosken biotuotetehdasinvestointia hyvin musta Keski-Suomelle. Ilman tehdashanketta tuskin olisi vastaavia tierahoja tullut. Kunniaa asiasta ovat varsinkin kokoomuslaiset yrittäneet viime päivinä omia, mutta kyllähän varsinainen kiitos kuuluu Metsä Groupille.
Keskustan puoluekokouksen yhteydessä tehdään useita henkilövalintoja sekä asetetaan puolueen presidenttiehdokas. Kuten jokainen arvonsa tunteva kansanliike, myös keskusta pääministeripuolueena asettaa presidenttiehdokkaan. Kokouksessa valitaan myös kolme varapuheenjohtajaa puolueellemme. Pitkästä aikaa varapuheenjohtajakisassa on keskisuomalaista väriä, kun kansanedustaja Anne Kalmari pyrkii varapuheenjohtajaksi. Tuen Annea ilomielin tähän tehtävään.