Petrin Viikkokirje
Mennyt viikko jää varmasti Suomen poliittiseen historiaan. Perussuomalaisen puolueen hajoaminen muistuttaa SDP:n hajoamista 1960-luvulla ehkä jopa enemmän kuin SMP:n hajoamista 1970-luvulla. Viikko alkoi poikkeuksellisesti, saimme jo sunnuntaina kutsun maanantai-illaksi kesärantaan ylimääräiseen ryhmäkokoukseen. Hyväksyimme pääministerin perustellun esityksen keskustan eduskuntaryhmässä, ettemme osallistu enää hallitukseen Jussi Halla-Ahon johtamien perussuomalaisten kanssa.
Tässä päätöksessä oli kyse sekä arvoista, keskustan periaatteisiin on aina kuulunut jakamaton ihmisarvo, että hallituksen toimintakyvystä. Arviomme oli se, ettei perussuomalaiset olisi enää jatkossa yhtä toimintakykyinen yhteistyökumppani sen uudella johdolla. Mielestäni päätös oli radikaali, mutta oikea. Perussuomalaisesta eduskuntaryhmästä oli aistinut jo pitkään, että juopaa Halla-Ahon kannattajien ja soinilaisten välillä on. Yllätyin silti, että repeämä tapahtui näinkin isolla joukolla.
Kävin viikon mittaan kannustamassa useita perussuomalaisista lähteneitä kansanedustajia, heillä on ollut rankka viikko, en yhtään kadehdi heitä. Oman puolueen jättäminen ja uskomattoman viha- ja lokamyrskyn niskaan ottaminen tässä tilanteessa ei ole helppoa.
Johtopäätöksenä voin todeta, että Juha Sipilän jämäkällä johtajuudella hallitus selvisi tästä kriisistä ja se mahdollistaa hyvän kehityksen Suomessa jatkossakin.
Hyvää viikonloppua!
Terveisin Petri