Eurovaalien alla on tapana korostaa Euroopan parlamentin tärkeää merkitystä. Yksi yleisimmistä keinoista on kertoa, kuinka suuri osa Suomen lainsäädännöstä tulee Euroopan unionista. Monet ehdokkaat sanovat, että puolet Suomen lainsäädännöstä tehdään Euroopan unionissa.
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna väittää tänään Hesarin mielipidesivulla lukeman olevan jopa 70 prosenttia. Näihin väitteisiin on suhtauduttava varauksella. Niin Euroopan unionin kannattajilla kuin vastustajilla on tapana liioitella Euroopan unionin vaikutusta.
Kun valtio-opin professori Matti Wiberg tutki asiaa, selvisi, että vuosina 1995 – 2007 vain 11,4 prosentissa Suomesta eduskunnan hyväksymissä laeissa on jonkinlainen viittaus Euroopan unioniin. Lukema on saattanut kasvaa vuonna 2009 voimaanastuneen uuden perussopimuksen myötä, muta tuskin kuitenkaan 40 tai 60 prosenttiyksiköllä.
Euroopan unionin ja parlamentit merkitys on tärkeä. Sen roolia ei saa kuitenkaan ylikorostaa. Määrän sijaan on painotettava unionin merkitystä erityisesti muutamalla politiikan lohkolla. Erityisesti sisämarkkina-asioissa, eli ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman liikkumista koskevissa kysymyksissä unioni on jättiläinen, joka jättää jälkensä niin tavallisten ihmisten kuin yrittäjien arkeen.
Meidän suomalaisten on tärkeää olla hereillä näissä kysymyksissä, eikä jäädä vain kauhistelemaan Euroopan unionin suurta kokoa.
kansanedustaja